Kiertotalous <3 IoT: pelastetaanko näillä yhdessä maailma?

Asioiden internetin (IoT) tarjoama mahdollisuus leikata teollisuuden, liikenteen tai vaikka kaupan päästöjä nousi bisnesarvoon arvaamattomaan, kun Pariisissa solmittiin laaja ilmastosopimus joulukuussa 2015. Pariisin sopimuksen, COP21:n tavoite vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti voisi siis olla loistouutinen paitsi lastemme tulevaisuuden, myös suomalaisen kansantalouden ja liike-elämän kannalta.

IoT <3 Kiertotalous (Henriikka Åkerman ja Stella Diesen)Toivottavasti emme Suomessa nuku onnemme ohi, sillä siirtymäaikaa on vain neljä vuotta.  Kuten olemme aiemmissa blogikirjoituksissamme väittäneet, olemme Suomessa toistaiseksi olleet arkoja asioiden internetin eli IoT:n todellisten hyötyjen etsimisessä ja lisäksi teknologialla ja IoT:lla olisi avainrooli myös kestävän kehityksen edistämisessä, joten näiden kahden yhtymäkohdassa lymyäisi meille loistavia mahdollisuuksia.

Julkiseen keskusteluun on hiljattain lanseerattu termi kiertotalous (engl. Circular Economy), josta povataan seuraavaa megatrendiä Suomessakin. Sitran mukaan “kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä”. Sitran viimesyksyisessä raportissa tunnistetaan kiertotaloudessa erityisesti Suomen kannalta viisi kiinnostavaa aluetta: rakennusten energiatehokkuus, liikenne, energiajärjestelmät, teolliset prosessit sekä vesi- ja jätehuolto.

Kiertotalouden ja IoT:n risteyskohdassa on monilla toimialoilla vallankumouksen ainekset ja kaikista mainituista osa-alueista on jo olemassa erinomaisia esimerkkejä. Tässä muutamia poimintoja energiatehokkaista rakennuksista ja liikenneratkaisuista meiltä ja maailmalta.

Microsoftin pääkonttori Seattlen ulkopuolella on 500 hehtaarin, eli keskisuuren kaupungin kokoinen alue, jossa työskentelee 40 000 henkilöä yli 125 rakennuksessa. Alueen rakennukset on rakennettu vuosikymmenien aikana ja niissä oli vielä muutama vuosi sitten käytössä hyvin erilaiset hallintajärjestelmät. Rakennuksia hallinnoitiin yksilöinä eikä kokonaisuuksina, mikä oli sekä kallista että työlästä. Kaikkien rakennusten kytkeminen toisiinsa rip-and-replace-menetelmällä olisi kuitenkin tarkoittanut Microsoftille yli 60 miljoonan dollarin saneerausprojektia.

Microsoftilla päätettiin etsiä toisenlaista näkökulmaa. Luotiin uusi, sensoreiden verkottamiseen ja Big Dataan perustuva, niin sanottu analyyttinen sateenvarjo. Tämän sateenvarjon avulla pystyttiin keräämään rakennusten erilaisista hallintajärjestelmistä tietoa yhteen. Näin saatiin ensimmäistä kertaa koko kampuksen 30 000 laitetta ja 125 rakennusta keskustelemaan keskenään. Samalla syntyi kiinteistövastaaville valtava määrä uutta ja arvokasta tietoa, jota algoritmien, analytiikan ja koneoppimisen avulla pystyttiin hyödyntämään kiinteistöjen optimointiin ja hallinnointiin aivan ennennäkemättömällä tavalla. Yksi maailman älykkäimmistä yrityskampuksista oli syntynyt.

Tämän ratkaisun avulla Microsoft on saavuttanut jo miljoonien taalojen energiasäästöt. Koko projektin takaisinmaksuaika oli noin puolitoista vuotta. Tällä hetkellä toteutamme vastaavanlaisia projekteja kumppaneidemme kanssa ympäri maailmaa.

“Give me a little data and I’ll tell you a little. Give me a lot of data and I’ll save the world.”

Myös julkiseen liikenteeseen on Pariisin sopimuksen vaatimusten myötä panostettava uusilla tavoilla. Liikkumisen turvallisuus, CO2-päästöjen vähentäminen ja kenties jopa ruuhkien poistaminen ovat tavoitteita, joissa IoT:lla voidaan saada paljon aikaan. Yksi varhaisimmista suomalaisista kokeilijoista IoT:n ja liikenteen saralla on Helsingin bussiliikenne. HelB toteutti Microsoftin teknologiaa hyödyntävän ratkaisun, jossa kerätään tietoa busseissa olevista antureista, toiminnanohjausjärjestelmistä ja muista lähteistä. Tätä dataa uudenlaisiksi näkökulmiksi yhdistelemällä voidaan vähentää bussien polttoaineenkulutusta ja päästöjä sekä parantaa jopa matkustusmukavuutta. Helsingin bussiliikenteen projektin tulokset olivat niin rohkaisevia, että casea on esitelty ympäri maailmaa.

Toinen esimerkki COP21-ajan liikenneratkaisuista on Autolib Pariisissa Autolib tarjoaa sähköautojen käyttöpalvelua ja lupaa leikata käyttäjiensä liikkumiskustannuksia jopa 90 %:lla. Keräämällä, yhdistelemällä ja analysoimalla tietoa mm. käyttäjiensä mieltymyksistä, autojen sensoreista ja latauspisteistä Autolib pystyy tarjoamaan tehokkaampaa ja henkilökohtaisempaa palvelua ihmisille, joille auton omistaminen on so last season. Autolib on oiva esimerkki täysin uudesta kiertotalouden IoT-liiketoimintamallista, jonka mahdollistaa kustannustehokkaasti pilvessä toteutettu datamassojen kerääminen, hallinnointi ja hyödyntäminen.

Parhaat innovaatiot syntyvät kokeilujen, yritysten ja erehdysten kautta. Suomen IoT- ja kiertotalousvallankumouksen merkitys ja painoarvo määrittyvät sen kautta, osaammeko pitää päämäärät ja mahdollisuudet selkeinä ja tavoitettavina, vai jämähdämmekö komitea- ja mietintölinjalle taivaanrantaa maalaamaan. Microsoftin pääkonttorin 88Acres-hankkeen johtajaa, Darrell Smithin sanoja lainaten: “Anna minulle vähän dataa, niin kerron sinulle jotain. Anna minulle paljon dataa, niin pelastan maailman.”

Jatkamme mielellämme keskustelua siitä, miten visiot muuttuvat todeksi – ja puhutaanhan viikoista, ei vuosista? Ota yhteyttä!

 

Stella Diesen, Sustainability Lead, Microsoft, ja
Henriikka Åkerman, Business Group Lead, Server and Cloud Platforms, Microsoft

Osallistu keskusteluun

4 kommenttia

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  1. Kiitos hienosta artikkelista! Mahtavaa, että Microsoftilla ollaan hoksattu miten asioiden internettiä ja analytiikkaa voidaan hyödyntää kiertotaloudessa.

    • Henriikka Åkerman

      Hei JP, kiitos kommentistasi ja hienoa kuulla, että kirjoituksemme herätti myönteisiä ajatuksia!

  2. Mielenkiintoinen artikkeli! Mahtavaa nähdä, että Microsoft on myös asian ytimessä luoden pohjaa loT-ja kiertotalousvallankumoukselle.

    • Henriikka Åkerman

      Kiitos! Asiakkaidemme kanssa hienoja juttuja liikkeellä ja liikkeelle lähdössä, mutta Suomessa on toki vielä valtavasti täysin hyödyntämätöntä potentiaalia, jota emme ehkä vielä ole edes tunnistaneet. Kokeiluja siis tarvitaan jotta silmämme avautuvat.