Teollinen internet. Nyt.

Teollisuusyritysten IoT-hankkeita tarvitaan lisää. Microsoftin Henriikka Åkerman ja Accenturen Juha Turunen antavat long read -artikkelissaan neljä käytännönläheistä mallia, joilla päästään alkuun – ja vielä pitkälle.

Teollinen Internet. Nyt. (kuva: Microsoft 2016)

Teollinen internet tulkitaan usein älykkäiden koneiden internetiksi. Ihmisille ja työvoimalle jää käteen lähinnä sivustakatsojan rooli, kun koneet tekevät erehtymätöntä työtään. Teollisessa internetissä asioiden internetin (Internet of Things, IoT) teknologioita ja ratkaisumalleja sovelletaan teollisissa ympäristöissä ja laitteissa. Tosiasia kuitenkin on, että teollinen internet ei ole mahdollista ilman älykästä työvoimaa ja älykästä yhteistyötä ihmisen ja koneen välillä.

Digitragediasta digistrategiaan

Teollisuusyritys voi panostaa IoT-kehitykseen joko puolustautuakseen ulkopuolista uhkaa vastaan (Defend), erottautuakseen kilpailijoistaan (Differentiate) tai löytääkseen kokonaan uusia liiketoimintamalleja ja rikkoakseen olemassa olevia lainalaisuuksia (Disrupt). Toki on vielä neljännenkin D:n malli, jonka nimi on muutoksen kieltäminen (Deny).

Jokaisella teollisuusyrityksellä tulisi olla dokumentoitu ja laajasti organisaatiolle viestitty digistrategia. Digistrategia määrittelee kuinka digitaalisuus toteuttaa ja tukee yrityksen liiketoimintastrategiaa ja jollain tasolla sen, mitä yllä mainituista tavoitellaan­­. Ilman digistrategiaa käsillä on pian ”digitragedia”, kun uudet kilpailijat tulevat toimialan ulkopuolelta puhtaasti digitaalisilla malleilla, ilman huolta vanhojen liiketoimintojensa kannibalisoinnista. Digitaalinen toimintamalli tulee vaatimaan uusia taitoja, osaamista, ajattelutapaa ja asennetta.

Ihmisten internet?

Otamme teollisen internetin esimerkiksi suuren muutoksen keskellä olevan teollisen työn. Haluamme kiinnittää huomiota liikkuvan työvoiman hallinnan ratkaisuihin, sillä parhaat digiratkaisut muuttavat yhtäaikaisesti sekä asiakaskohtaamisia että niiden takana toimivia back office -prosesseja – ja kaiken takana on aina ihminen. Ehkä juuri vaatimus radikaalille ja monitasoiselle asiakkaan kohtaamisen ja työn tekemisen muutokselle on syy sille, että todella onnistuneet digitalisaatiohankkeet ovat vielä kohtalaisen harvinaisia.

Liikkuvalle huoltotyön tekijälle IoT näyttäytyy parhaimmillaan silloin, kun sen avulla luodaan hänelle pysyvä työpaikka. Esimerkki voisi olla vaikkapa organisaatio, joka luo itselleen bisneksen toisten osapuolten tuotantolaitteiden huollosta. Tämä onkin yksi teollisen internetin paradigman muutoksista: perinteiseen teolliseen toimitusketjuun, joka aiemmin on perustunut kone- ja laiteinvestointeihin, on nyt mahdollista tulla ilman euronkaan sijoitusta fyysiseen omaisuuteen. Palvelut voidaan hinnoitella esimerkiksi periaatteella ”tulokset maksavat, käynnit ovat ilmaisia”. Konseptissa asiakas maksaa vain toteutuneista korjaavista toimenpiteistä tai ennaltaehkäistyistä laiterikoista.

Mallissa palvelun tarjoaja kerää yhteen asiakkaidensa laitetiedot, huoltohistorian, käytetyt toimenpideohjeet ja manuaalit. Laitteet luokitellaan kriittisyyden mukaan ja samalla niihin liitetään sähköinen tunniste. Tunnisteet myös keräävät laitteen ulkopuolelta tietoja laitteen toiminnasta myöhempää käyttöä varten. Asiakasyritysten ERP:eistä ja muista tiedoista lasketaan aiemmin huoltotöihin käytetty aika, laiterikoista johtuneet häiriöt sekä huoltotoiminnan vaikuttavuus. Ennen pitkää organisaatio pystyy hyödyntämään toiminnastaan kertynyttä ymmärrystä asiakkaiden prosesseista ja mahdollisista ongelmakohdista. Datamassan hallinta pilvipalvelussa on kustannustehokasta ja sen avulla pystytään hyödyntämään edistyneitä analytiikkaratkaisuja kuten koneoppimista. Yhdistelemällä tietoa ja etsimällä siitä syy-seuraussuhteita voidaan siis tarjota asiakkaille palvelua, joka olisi heille itselleen mahdotonta toteuttaa.

Mobiilin huoltohenkilön päivät mullistuvat teollisen internetin myötä myös siksi, että hän saa tehdä aiempaa mielekkäämpää työtä. Hän saa toimeksiannot suoraan mobiililaitteeseensa ja on toimeksiannon saatuaan heti juonessa mukana, sillä järjestelmä on jo etukäteen arvioinut vian todennäköisen syyn, analysoinut korjausvaihtoehdot ja antanut toimeksiannon osana ohjeet korjaukseen tarvittavista varaosista. Kulkulupia hän ei enää tarvitse, koska järjestelmä luo hänelle kertakäyttöisen, digitaalisen avaimen. Mikäli korjaustoimiin kohteessa tarvitaan apua, on huoltohenkilöllä pääsy digitoituun laitekantaan, josta hän saa näkyviinsä manuaalit ja virhekannasta ehdotuksen korjaaviksi toimenpiteiksi. Halutessaan hän voi saada järjestelmältä askelmerkit korjauksen tuettuun step-moodiin. Step-moodissa korjaustoimenpiteet ovat jaettu osiin ja kukin osavaihe kuitataan suoritetuksi ennen seuraavaa vaihetta. Lähitulevaisuudessa huoltohenkilö voi myös pukea päähänsä virtuaalilasit, joiden avulla hän saa virtuaalista kädestäpitelyä organisaationsa kovimmilta suodatinasiantuntijoilta. Teollinen internet onkin parhaimmillaan ihmisten internet. Huoltohenkilö on tyytyväinen. Asiakas on tyytyväinen. Kaikki ovat tyytyväisiä, ja teknologia muuttuu rahaksi sen sijaan, että raha muuttuisi teknologiaksi.

Juna liikkuu mutta kyytiin ehtii vielä

Accenture ja Microsoft ovat yhdessä rakentaneet asiakkailleen useita edellä kuvatun kaltaisia Digital Plant -ratkaisuja, esimerkiksi:

  1. Accenture ja Avanade toimittivat yhdessä Microsoftin kanssa Freeport-McMoRanille Morencin kaivoksen reaaliaikaisen louhinnan ja toiminnan seurannan, jotta kunkin työvuoron aikana voidaan toimintaa ohjata annettuja tavoitteita kohden reaaliaikaisesti. Morencin kaivos on maailman kolmanneksi suurin kuparikaivos ja käsittelee 115 000 tonnia maa-ainesta päivässä.
  2. Accenture on toteuttanut australialaiselle LNG-tuottajalle Predictive Asset Management -ratkaisun yhtiön tuotantolinjaan liittyen. Tällä hetkellä tuotannossa on 2500 ennakoivaa mallia. Microsoftin koneoppimiseen perustuva ennakoivan huollon ratkaisu on käytössä esimerkiksi Rockwell Automationilla, missä koko polttoaineen toimitusketju on saatu ennennäkemättömällä tavalla hallintaan hyödyntämällä ketjun eri osissa syntyvää informaatiota ja yhdistelemällä sitä.
  3. Rio Tinton yhteen sulattamoon Accenture toimittaa palveluna seisokin hallinnan ratkaisun, jonka piirissä on noin 1 300 alihankkijaa, kaikki liikkuvat laitteet, koneet ja henkilökunta.
  4. Navco, yhdysvaltalainen turvapalvelujen tarjoaja hyödyntää Microsoftin ratkaisuja tarjotakseen niin asiakkailleen kuin liikkuville huoltohenkilöilleenkin aina ajantasaisen näkymän asiakkaiden tilanteeseen ja ratkaisuvaihtoehtoihin. Toteutus on auttanut Navcoa toteuttamaan lupauksensa, että 95% asiakkaiden ongelmista ratkaistaan ensimmäisellä käynnillä.

Accenture ja Microsoft ovat luoneet suomalaisten teollisuuden toimijoiden IoT-pohdinnan käynnistämiselle ja disruptiivisten ideoiden vaiheittaiselle etsinnälle neljä osittain vaihtoehtoista, osittain toisiaan tukevaa lähestymistapaa. Nämä kaikki voidaan toteuttaa muutamissa viikoissa, maltillisilla kustannuksilla ja vähäisillä riskeillä. Kaikkiin neljään sisältyy kuitenkin lupaus siitä, että ellei lähestymiskulma osoittaudukaan ensi yrittämältä nappivalinnaksi, saadaan kokeilusta irti uusia näkökulmia ja oppia seuraavaa yritystä ajatellen.

Ensimmäinen, liiketoiminnan mallinnuksen projektikokonaisuus auttaa organisaatioita tunnistamaan toiminnastaan ne skenaariot, joissa asioiden internetin hyödyt helpoimmin realisoituvat. IoT-hankkeita aiemmin toteuttaneet asiantuntijat tukevat organisaatiota oikeiden liiketoiminta-alueiden valinnassa Business Canvas -mallia hyödyntäen.

Toinen malli, ns. Analytics Proof-of-Concept, keskittyy laitteista, järjestelmistä, huoltohenkilöstön raporteista ja toiminnanohjausjärjestelmistä syntyvän, jo kerätyn datan hyödyntämiseen annetun ongelman tai ratkaisun todentamisessa. Tätä dataa tunnistamalla, yhdistelemällä ja analysoimalla voidaan nopeastikin saada ymmärrystä siitä, kuinka laitteiden huoltovälejä voidaan pidentää tai huoltokatkoja karsia – usein tulokset ovat positiivisesti yllättäviä.

Kolmannessa projektiaihiossa keskitytään toimialalle tyypilliseen verkottuneiden laitteiden skenaarioon. Tällöin pilottihankkeen tavoitteena on tunnistaa, minkälaista relevanttia ymmärrystä voitaisiin saada verkottamalla kaikki vastaavat laitteet.

Neljäs lähestymismalli on hackathon, jossa autamme organisaatiota tunnistamaan itselleen relevantit IoT-skenaariot ja haemme start-up- tai opiskelijaryhmät osallistujiksi. Lopuksi koordinoidaan ja dokumentoidaan sessio, jossa nämä ryhmät pääsevät käsiksi isäntäorganisaation verkottuneisiin laitteisiin tai niistä kerättyyn dataan ja pyrkivät niiden pohjalta kehittämään organisaation liiketoimintaa tukevia tai täydentäviä sovelluksia ja ratkaisuja.

Accenture ja Microsoft haluavat yhdessä haastaa suomalaisia toimijoita, joilla on laitteistoja ja niitä huoltavaa henkilöstöä – olkoot kyseessä uusiutuvien polttoaineiden tuottaja, traktorivalmistaja, lääketieteellisten instrumenttien tuottaja tai veristä markkinaosuuskilpailua käyvä kauppaketju – tarttumaan toimeen ja tekemään liikkuvien huoltohenkilöidensä elämästä helpompaa. Toimeen tarttuminen voisi esimerkiksi tarkoittaa jotain edellä mainituista neljästä projektiaihiosta: tuloksia päästään nopeimmillaan näkemään jo ennen pääskysten tuloa.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää.

 

 

Henriikka Åkerman Henriikka Åkerman | Twitter: @TheHenriikka

Henriikka Åkerman toimii pilvi- ja palvelinalustaratkaisujen liiketoimintajohtajana ja IoT:n ja Ison Datan sanansaattajana. Hän ihmettelee, miksi teknologian pukeminen bisneskielelle on edelleen niin vaikeaa, vaikka teknologia tunkee vääjäämättä kaikille elämänaloille eikä jätä paatuneintakaan bitinvihaajaa enää rauhaan.

 

Juha Turunen - Accenture

Juha Turunen | Twitter: @rainmanjet

Juha Turunen toimii Accenturen Digital yksikössä Teollisen Internetin hankejohtajana ja digitalisaatio konsulttina. Hän mielestään olemme siirtymässä uusien digitaalisten toimintamallien kauteen. Vielä vaikuttavat ja hidastavat vanhat ajatusmallit, mutta samalla uudet mallit ovat jo alkaneet vaikuttaa. Olemme jatkuvasti kiihtyvässä muutoksessa, joka haastaa yritysten perinteiset osaamiset.

 

Tämä kirjoitus on osa monivuotista yhteistyötä Accenturen, Microsoftin ja Avanaden välillä. Olemme pyrkineet kiteyttämään laajan näkemyksemme tähän kirjoitukseen, mutta todellisuus on tarua suurempi. Meidät voi tavata Nordic IoT -tapahtumassa Kattilahallissa 19.-20.4.2016. Tule käymään ständillämme ja keskustelemaan! Katsotaan yhdessä, kuinka voimme realisoida teollisen internetin hyödyt organisaatiossasi. Nyt.

Osallistu keskusteluun

1 kommenttia

Your email address will not be published. Required fields are marked *